Gga Siha Plinnehan Tiningo para i estoria I Malingu na Ptgon Nan - - PowerPoint PPT Presentation

g ga siha plin nehan tiningo para i estoria i malingu na
SMART_READER_LITE
LIVE PREVIEW

Gga Siha Plinnehan Tiningo para i estoria I Malingu na Ptgon Nan - - PowerPoint PPT Presentation

Gga Siha Plinnehan Tiningo para i estoria I Malingu na Ptgon Nan Maestra/ro: Siora Jocelyn Sntos / Siora Florencia Mesa Eskuela : B.P. Carbullido Ilimentriu / H.S. Truman Ilimentriu Grdu : Kattiya-Primet Klas


slide-1
SLIDE 1

Gå’ga’ Siha Plinånehan Tiningo’ para i estoria I Malingu na Påtgon

Nå’an Ma’estra/ro: Siñora Jocelyn Såntos / Siñora Florencia Mesa Eskuela: B.P. Carbullido Ilimentåriu / H.S. Truman Ilimentåriu Grådu: Kattiya-Primet Klas: CHamoru Durånten Leksion: un simåna (pat mås)

slide-2
SLIDE 2

Mididan Suhetu (Content Standard/Performance Indicator):

  • K.1.1/1.1.1 Mamaisen yan ma oppe semplisiu na kuestion put

asunto ni’ esta ma payuni.

  • K.2.2/1.2.2 Rikoknisa i letra yan sunidu siha gi hagas ma payuni

na palåbra.

  • K.3.4/ 1.3.5 Fino’ Chamoru – sångan håfa kinemprende-ña put i

litråtu.

  • 1.3.4 Mångge’ palåbra siha ni’ esta ma payuni.
  • K.3.5 Kopia i palåbra yan fråsa siha.
  • K.4.3 Aidentifika i manempottånte na tiningo’ yan simbolon i

kotturan Chamoru tåtkomu nengkanno’, tinanom, gå’ga’, yan i banderan Guåhan.

  • K.4.4 Ekungok put estoria yan lihende gi fino’ Chamoru.
  • K.5.1/1.5.1 Manafatta ni eskeperensia siha gi klas Chamoru

entre i eskuela yan/pat i kumunidåt.

slide-3
SLIDE 3

Risutton Ginagao (ESLRs/SLO):

B-Become an Academic Achiever P-Problem Solver C-Competent Technological User E-Effective Communicator S-Successful Global Citizen ¡

slide-4
SLIDE 4

Hineråt I Leksion (Overall Lesson): Ha aidentefika yan sångan put i ga’ga’ siha yan håfa na klåsen gå’ga’ (tåno’, tåsi, aire) ¡ Hinallan Atension (Attention Getter):

(p.i.h.estoria, huegu, pu’ema)

Taitai i Estoria I Malingu Na Påtgon

slide-5
SLIDE 5

Siña i estodiånte ha: *aidentefika yan ha sångan i na’an i ga’ga’ siha *sångan håfa na klåsen gå’ga’ (tåno’, tåsi, aire) *kånta i kantan Ai si Tun Juan I estao prufisiente: 1 - nisisita ayudu kumuentos para u sångan i palåbra siha 2 - ha sångan unu pat dos na palåbra siha 3 - lameggai tiningo’-ña ni’ siña guaha linachi ¡

Opyektibu/ Estao Prumufisiente

(Objective/Proficiency Scale): ¡

slide-6
SLIDE 6

ITL (Inaplikan Tiningo’ Lengguåhi) (Vocabulary/ Grammar/Structure/etc): Bukabulåriu: gå’ga’, tåsi, tåno’, guihan, månnok, babui Gramtåtika/Estraktura: Nå’an – gå’ga’, tåsi, tåno’, aire, guihan, månnok, babui, paluma betbo – fa’nu’i, atan, ripiti Kuestion/Ineppe- Håfa este na gå’ga’? I __________ este. Håfa na klåsen gå’ga’? Kao gå’ga’ tåsi pat gå’ga’ tåno’? Gå’ga’ _______ i ________.

slide-7
SLIDE 7

Modifikasion (Modification): ¡

  • Nå’i mås tiempo para u ma praktika ni

litråton gå’ga’ siha.

  • Menos i numiron i gå’ga’ siha gi kada

leksion.

  • I estodiånte ni munisisita ayudu, siña un

na’tancho’ i estodiånte ni litråton i ga’ga’ siha.

slide-8
SLIDE 8

Finalågon i Leksion (Lesson Procedure):

I ma’estra para u: * taitai i estoria “I Malingu na Påtgon” * fa’nu’i i litråtu siha put gå’ga’ gi estoria. * nå’i i estodiånte oppotunidåt para u hasso i ga’ga’ siha ni’ fina’nu’i ni ma’estra. * na’chagi i estodiånte para u ma praktika i ma sångan i ma’estra ya u fanmås fitme gi nuebu na bukabulåriu. * fa’nu’i i litråton gå’ga’ siha yan klåsen gå’ga’ (guihan, månnok, babui, tåsi, tåno’. ytg) * na’praktika i estodiånte siha sumångan i na’an i ga’ga’ siha na maisa.

slide-9
SLIDE 9

Litråton Gå’ga’ Siha

månnok guihan babui paluma

slide-10
SLIDE 10

Kontenuha i Finalågon i Leksion…

* ågang tres na estodiånte para u ma praktika na maisa, pues ågang otro na estodiante siha para u ma chagi prumaktika i na’an i ga’ga’ siha * po’lo i litråton gå’ga’ siha ginen i estoria gi pisåra… entrodusi i kantan “Ai si Tun Juan” na’praktika siha ni otro na gå’ga’ siha. * kontenuha chumo’gue yan i klåsen gå’ga’… gå’ga’ tåsi i guihan, gå’ga’ tåno’ i babui, gå’ga’ aire i paluma, ytg…

slide-11
SLIDE 11

Ai i Tun Juan Gai Lancho

Ai si Tun Juan gai lancho… Ai ai ai adai.. Yan gi lancho guaha ga’-ña paluma.. Ai ai ai adai.. Ha chikchik guini.. Ha chikchik guennao… Duru duru ha chikchik månu nai guatu... Ai ai ai adai… ¡ Ai si Tun Juan gai lancho… Ai ai ai adai.. Yan gi lancho guaha ga’-ña babui.. Ai ai ai adai.. Ha oink-oink guini.. Ha oink-oink guennao… Duru duru ha oink-oink månu nai guatu... Ai ai ai adai.. ¡ Ai si Tun Juan gai lancho… Ai ai ai adai.. Yan gi lancho guaha ga’-ña månnok.. Ai ai ai adai.. Ha toktugak guini.. Ha toktugak guennao… Duru duru ha toktugak månu nai guatu... Ai ai ai adai.. ¡

slide-12
SLIDE 12

gå’ga’ aire gå’ga’ tåno’ gå’ga’ tåsi

slide-13
SLIDE 13

Ibaluasion (Evaluation) * Aidentefika yan sångan yan na’an i ga’ga’ siha

ginen i estoria * Påppet aktebedåt siha

Prinaktikan Inesgaihon (Guided Practice):

  • Giha pat ayuda sumångan i na’an i ga’ga’

siha.

  • Giha tumunåda i kantan “Ai si Tun Juan”
slide-14
SLIDE 14

Påppet aktebedåt – Gå’ga’ Siha

guihan månnok babui paluma

Direkion: Taitai i na’an gå’ga’ siha. Atan i litråton gå’ga’ siha. Yunga’ un råya desde i palåbra guatu para i litråtu.

slide-15
SLIDE 15

Påppet aktebedåt – Gå’ga’ siha

_________ _________ _________ _________

Direkion: Atan i litråton gå’ga’siha. Taitai i na’an i gå’ga’ siha. Tuge’ i dinanche na nå’an gå’ga’ gi fi’on i litråtu.

guihan månnok babui paluma

slide-16
SLIDE 16

Påppet aktebedåt – Kuånto na gå’ga’?

Kuånto na paluma? ______ Kuånto na babui? ______ Kuånto na månnok? ______ Kuånto na guihan? ______

Direkion: Penta i ga’ga’ siha ni mamarehu unu na kulot. Pues tufong kuånto na gå’ga’ siha ni mamarehu kulot- ñiha. Tuge’ i numiru gi fi’on i kuestion.

slide-17
SLIDE 17

Håfa otro na gå’ga’ tiningo’-miyu?

  • Siña i ma’estra ha tuge’ i otro na gå’ga’

siha ni ma tungo’ ni estodiånte siha.

slide-18
SLIDE 18

Maneran Finanå’gue (Teaching Strategy)

  • Maneran Hiningok Sinangan i Fino’
  • Ginihan Sinuseden Kumuentos
  • Ginihan Tiningo’ – Kinalamten
  • Ginihan Fina’nå’guen Manaitai
slide-19
SLIDE 19

Inilao Kinemprende (Check for Understanding):

  • Faisen/ ågang unu put unu (fanatahgue)
  • Tancho’/pacha i dinanche na litråtu pat palåbra.
  • Sångan i dinanche na litråtu pat palåbra.
  • Na’fanhugåndo cha’ikak (po’lo i litråtu gi pisåra ya u

fanacha’ikak håyi mås chaddek para u pacha i dinanche na litråtu sigun i sinangan i ma’estra)

  • Semplisiu na klåsen sinangan.

– p.i.h. I mannok este. Gå’ga’ tåno’ i mannok. – p.i.h. I guihan este. Gå’ga’ tåsi i guihan.

slide-20
SLIDE 20

Lepblo/Materiåt siha (Book/Materials)

Litråton gå’ga’ siha Tinige’ palåbra Lepblon estoria (I Malingu na Påtgon)

Finakpo’ (Closing):

Kåntan Ai si Tun Juan Fina’tinas lepblon gå’ga’ siha ginen estoria. I estodiånte para u ma praktika i na’an i ga’ga’ siha yan i mangga’chong, i ma’estra, yan i familia.

slide-21
SLIDE 21

Lepblo-ku put Gå’ga’ Siha

Ginen _________ Kuåtto __

slide-22
SLIDE 22

_________ este. Gå’ga’ ________. _________ este. Gå’ga’ ________.

slide-23
SLIDE 23

_________ este. Gå’ga’ ________. _________ este. Gå’ga’ ________.

slide-24
SLIDE 24

Hinanao Uriyan Isla: * Siña i estodiånte ha nå’an i ga’ga’ siha ni ha tungo’ fuera di i gaige gi estoria para u umentåyi ni håfa tiningo’-ña ginen i leksion. p.i.h. ga’lågu, ababbang, halu’u, ytg. *Siña lokkue’ mambisita siha ni lugåt gå’ga’ guatu giya Tomhom i Cushing Zoo.

Materiåt ni’ para u umentåyi i leksion:

  • Litråtu, diksionåriu, lepblon CHamoru

siha, fina’tinas Ma’estra/tro (aktebidåt), Teknolohia (Google/youtube)